naamio

Päivisin minun täytyy
näytellä iloista
kuin nauttisin päivistä,
mutta sisintäni,
sitä jäytää kaipuu.
Kaipaan sinua.
Ja kun illalla
käyn vuoteeseeni,
saan riisua naamion.
Se näkyy kyynelinä,
jotka valuvat poskillani
ja nukahdettuani kuivuvat,
kuin niitä ei koskaan olisi ollutkaan.
Ja olen valmis
seuraavaan teennäisen ilon päivään,
jonka kuitenkin täyttää
syvä kaipaus.